Matkamies

Asemalaituri tyhjenee

Junan ikkunasta etsit minua katseellasi

Hymysi takana väsymys ja epätoivo

Minun kyyneleideni takana rakkaus

Kuinka sinä jaksat jatkaa

Kuinka minä jaksaisin vielä

Vilkutat

Mitä kauemmas luotani matkustat

Sitä lähemmäksi tulet minua

Lohduksi

Usko pois, en syytä, enkä neuvo lain
tätä sanomatta olla en voi vain
vaik' tuskinpa kelpaa lohdutukseksi
surusi saa minut surulliseksi

Vaikka vähäksi jää tuttujen luku
onhan olemassa perhe ja suku
vaikkei tosiystävää olisikaan
ja kaikki tuntuu vain menevän vikaan

Melankolia valtaa mielialaa
kun ei pysty enää itkemään salaa
ymmärrän, tarvitset vain kuuntelijaa
et opasta, toista valittelijaa

Kuinka sut hylkäsin, pyydän anteeksi
mut turhaan kai, luulet varmaan valeeksi