Tien päällä
kaukovalot heijastuvat etäisistä liikennemerkeistä
häikäisevää
mutkan takaa ilmestyvät toiset valot
kuin yhteisestä sopimuksesta
matka välillämme pimenee
ennenkuin kohtaamme
Aavalla
väylämerkit, jäävuoret, piilokarit
luottamus toisiimme on kuin vuori
ystävämme auttavat ja neuvovat meitä
silti vaara vaanii aivan pinnan alla
Matkalla
kiskot syöttävät kilometrejä veturin kitaan
sähkö sihisee katolla
pimeyden katkaisevat salaman välähdykset
eikä kukaan ota kuvia
meistä enää yhdessä
Perillä
en ole enää yksin
olen vihdoin saapunut
en ole enää missään yksin
en ole enää missään
en ole enää
en ole
en.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Sieluni ripsi värähti jälleen kerran tätä lukiessani.
Kiitos.
Kirjoitapa Urpo runo otsikolla "Kotiinpaluu".
Lähetä kommentti