Kaikki on hyvin.
Silti minun on taas lähdettävä.
Ei tie kutsu,
puuttuu kulkuriromantiikka.
Leipäni lienee pieninä palasina maailmalla,
itsehän sen olen pirstonut.
Haluanko silti lähteä?
Vain siten voi tulla takaisin,
sanotaan.
Kuinka voin kaivata takaisin
vaikken ole vielä lähtenytkään?
On kuin olisin syönyt evääni
jo kotona.
Ehkä olen jo palannutkin?
Kaikki on taas hyvin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti