Kevättöminä

Me katsellaan ihan liian harvoin tähtiä.

Eikä me enää etsitä pilvistä eläimiä.

Miksei me enää suudella sateenvarjon alla?

Voitaisko me taas keinua naapurin takapihalla?

Veisit mut joskus naku-uinnille kuutamoon...

Tehtäisiin taikoja, heitettäis kolikoita kaivoon.

Tehdään lumilinna. Tule, sukelletaan!

Hippa! Saat mut kiinni ja sit me nauretaan.

Auringossa voisit laskea mun kesakoita.

Pääsiäisenä mä voisin olla sun oma noita.

Tehdään retkieväät: ketunleipiä ja voita.

Juodaan paljon punaviiniä, syödään mustikoita.

Otettais perhosia kiinni, juostaisiin vaikka mereen.

Ja sä tekisit voikukista mun päähän seppeleen.

Hyppisit mun kanssa lätäköissä, kuivaisit mun kyyneleet.

Hei kulta pieni, missä sä oot, minne sä taas meet?

Tulisit ja pussaisit, naurettais, syötäis rinkeleitä.

Ensilumeen tehtäisiin taas lumienkeleitä.

Katulampun valossa ootettaisiin kesää.

Mä niin kaipaan, kaipaan, meidän kevättöminää.